Rakennusten ulkomaalaus

Julkisivupintojen maalikerros on tärkeä osa rakennuksen ulkoasua. Rakennuksen ilmeeseen vaikuttaa tietysti hyin paljon valitut sävyt. Koska maaleja saa käytännöllisesti katsoen kaikissa sävyissä, kannattaa kiinnittää maalityypin valintaan myös hyvin suurta huomiota.

Maalityyppi vaikuttaa sekä maalikavon kestävyyteen että rakenteiden toimivuuteen. Oikein valittu maalityyppi pidentää huoltoväliä ja vähentää joka tapauksessa tulevaisuudessa häämöttävään huoltomaalaukseen tarvittavaa työmäärää.

Kun maalikalvo vanhenee, näyttää koko rakennus kulahtaneelta, vaikka runko ja pintamateriaalit sinänsä olisivatkin täysin terveitä.

Julkisivupintojen maalikerrosten huollossa kannattaisi noudattaa samaa periaatetta kuin puuveneiden huollossa: Mieluummin vähän ja useammin kuin harvoin ja kaikki kerralla. Tällöin ei koko kesälomaa tarvitse kuluttaa maalaustelineillä. Kannattaa siis vuosittain tehdä kierros rakennuksen ympärillä, ja arvioida josko jotkin pinnat kaipaisivat huoltokäsittelyä.

Urajärven kartanon huoltomaalaustyöt Ottosson Färgmakerin pellavaöljymaalilla 2014. Maalaustyöt toteutti Uustaas Oy.

Valitse oikea maali

Ellei julkisivulaudoituksen alla ole tuuletusrakoa, voi rakenteista pois pyrkivä kosteus pysähtyä huonosti hengittävään maalikalvoon. Huonosti hengittävän maalikalvon alle tiivistyvä kosteus aiheuttaa helposti maalikalvon hilseilyä. Maalikalvon alle tiivistyvä kosteus voi myös vaurioittaa pintamateriaaleja ja pahimmassa tapauksessa rakennuksen runkoa.

Rakennuksen säilymisen kannalta ei siis ole yhdentekevää millä maalilla se maalataan. Etenkin vanhempien rakennusten rakenteet edellyttävät hengittäviä, eli kosteutta läpäiseviä maaleja, sillä näissä rakennuksissa ei yleensä ole 70-luvulla yleistynyttä tuuletusrakoa ulkoverhouksen alla.

Modernit muovi- ja alkydisideaineisiin perustuvat maalit haittaavat rakenteissa liikkuvan kosteuden haihtumista, ja vanhenevat usein rumasti hilseilemällä. Perinteiset pellavaöljymaalit ovat hengittäviä, ja niiden sideaineena toimiva keitetty pellavaöljy ei ole liian kova, jolloin vanhenevat kauniisti kulumalla.

Hengittävät maalit

Rakennukseen, jonka julkisivulaudoituksen alla ei ole tuuletusrakoa, sopivat parhaiten hengittävät maalit. Sellaisia ovat perinteiset sekä modernit pellavaöljymaalit, petrooliöljymaalit sekä keittomaalit kuten punamulta.

Perinteisten öljymaalien sideaineena tomiva keitetty pellavaöljy eli vernissa kykenee sitomaan itseensä kosteutta. Tästä syystä alustan kosteus pääsee haihtumaan koko maalipinnan alalta. Tällaisia maaleja ovat Palokärjen valikoimasta löytyvät Kymin Palokärjen ja Ottosson Färgmakeri Ab:n pellavaöljymaalit.

Jotkin sideaineet muodostavat kosteutta läpäisevän kerroksen. Näiden sideaine ei sido kosteutta, mutta niihin muodostuu muutamien viikkojen kuluessa maalaamisesta hiushalkeamien verkosto, joiden kautta kosteus pääsee haihtumaan. Tällainen maali on Palokärjen valikoimassa oleva Selder & Co:n pellavaöljymaali, jonka sideaineena on pitkälle jalostettun pellavaöljyn hyvin puhtaat monityydyttymättömät rasvahapot.

Keittomaalit eivät muodosta minkäänlaista kosteuden kulkua estävää kalvoa. Paloärjen valikoimassa on Hangon väri Oy:n keittomaalit.

Huoltomaalaus vai korjausmaalaus?

Huoltomaalaus tarkoittaa maalaustyötä, jossa heikosti kiinni oleva ja hilseilevä maali poistetaan kaapimalla. Kaavinnan jälkeen pohjakäsittelyt tehdään puupuhtaille pinnoille, jonka jälkeen rakennus maalataan yli maalin valmistajan suositusten mukaisesti.

Valtaosassa tilanteista huolellinen huoltomaalauskäsittely on riittävä. Seuraavassa kappaleessa on esitelty huoltomaalauksen työselostus.

Korjausmaalauksella tarkoitetaan kaikkien maalikerrosten poistamista. Maalinpoiston jälkeen pinta käsitellään kuin uusi pinta. Korjausmaalaus on hyvin työläs menetelmä, ja se tulee kyseeseen seuraavissa tilanteissa:

  • Vanhat maalikerrokset ovat erittäin paksut, ja ovat tukkineet esimerkiksi vuorilaudoituksen ja koristeiden profiileja ja muotoja.
  • Maalikerrokset ovat kauttaaltaan heikosti kiinni.
  • Nykyinen maali on väärän tyyppinen ja haittaa merkittävästi rakenteiden hengittävyyttä.
  • Perusteltu muu hyvä syy. (Tämä voi olla mikä syy tahansa, jolla itselleen saa periusteltua erittäin raskaaseen ja suuritöiseen / kalliiseen urakkaan ryhtymisen).

Kun maali poistetaan, tulee se pehmentää jotta kaavinta olisi mahdollista. Paras ja alustan vaurioitumisen välttämiseksi turvallisin vaihtoehto on maalinpoisto infrapunamaalinpoistolaitteella.

Rakennuksen huoltomaalaustyöt

Huoltomaalaustyöt sisältävät aina kolme vaihetta:

  • Likaiset pinnat pestään, ja hilseilevä ja heikosti kiinni olevat maalikerrokset poistetaan kaapimalla.
  • Puupuhtaat pinnat pohjustetaan maalin valmistajan ohjeen mukaan.
  • Maalaustyöt tehdään maalin valmistajan ohjeen mukaan.

Pohjatyöt ovat maalaustöiden tärkein (joskin tylsin ja raskain) osa. Ne kannattaa kuitenkin tehdä erityisen huolellisesti, sillä mikään maali ei pysy heikosti kiinni olevalla alustalla. Huolelliset pohjatyöt pidentävät markittävästi huoltoväliä.

Huoltomaalauskäsittely:

  1. Pese likaantuneet pinnat maalipesuaineella pesuaineen valmistajan ohjeen mukaisesti.
  2. Kaavi hilseilevä ja irtoava maali huolellisesti. Poista pöly pölyharjalla.
  3. Galvanoimattomat metallipinat (esim. helat ja naulankannat) maalataan korroosionestomaalilla, jotta ne eivät ruostuessaan aiheuta ruostetäpliä maalipinnassa.
  4. Pohjamaalaa puupuhtaat pinnat maalinvalmistajan ohjeen mukaisesti. Valikoimassamme olevia perinteisiä pellavaöljymaaleja (Kymin Palokärki, Ottosson Färgmakeri) ohennetaan pellavaöljyllä tai pelavaöljyn ja tärpätin seoksella. Pohjamaalin tarkoitus on imeytyä ja kyllästää alustaa, jotta väli- ja valmiiksimaalauskerroksista ei enää imeydy sideainetta alustaan.
  5. Kittaa pienet kolot ja kapeat halkeamat pellavaöljykitillä (ikkunakitillä). Suuremmat, yli 5 mm halkeamat ja yli 1 cm:n reijät kannattaa täyttää puusoiroilla tai tapeilla ennen kittaamista. Pellavaöljykittipinnat voi maalata pellavaöljymaalilla välittömästi kittauksen jälkeen.
  6. Välimaalaus tehdään ohentamattomalla maalilla valmistajan ohjeen mukaisesti
  7. Valmiiksimaalaus tehdään ohentamattomalla maalilla valmistajan ohjeen mukaisesti.


Pellavaöljymaalilla maalaaminen vaatii pientä paneutumista ja harjoittelua, sillä sen käyttö poikkeaa tänä päivänä yleisemmin käytössä olevien teollisten alkydi- ja muovisideaineisiin perustuvien ulkomaalien käytöstä. Maali levitetään jäykällä luonnonharjassiveltimellä ohuina ja tasapaksuina kerroksina. Sopivan kerrospaksuuden oppii tuntemaan ranteella: siveltimessä tuntuu kohtalainen ja tasainen vastus, kun se liukuu maalatulla pinnalla.

Pellavaöljymaali soveltuu kaikenlaisten puuverhousten, ikkunapuitteiden ja ovien maalaamiseen. Maalin muodostama kalvo on hengittävä, sillä pellavaöljymaalin sideaine kykenee sitomaan ja luovuttamaan kosteutta. Erityisesti vanhojen rakennusten julkisivujen, joissa ei ole tuuletusrakoa verhouksen ja rungon välissä, on pellavaöljymaali paras vaihtoehto, sillä rakenteissa aina liikkuva kosteus pääsee haihtumaan maalikalvon läpi.

Pellavaöljymaali tarttuu ja pysyy hyvin kiinni kaikenlaisilla alustoilla. Alustaksi käyvät niin alkydiöljy- kuin akryylisideaineeseen perustuvat maalit, petrooliöljymaalit ja keittomaalit.

Pellavaöljymaalin tarttumisen edellytyksenä kuitenkin on, että alusta on puhdas, kiinteä, tasalaatuinen ja riittävän luja. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että pellavaöljymaalin hengittävyys ei paranna alle jäävien hengittämättömien maalikerrosten ominaisuuksia.




Teppo Ruohtula, maalarimestari